Nyt mennään jo maaliskuun puoltaväliä kovaa vauhtia. On se ihmeellistä miten pian alkoivat päivät valostua ja nyt on jo pitkälle iltaan valoisaa.
Kissanpennut löysivät pian kaikki uudet kodit. Hieman haikein mielin ne maailmalle lähetettiin, mutta onneksi meitä ilahduttavat vielä Pikkarainen, Raitapaita ja Karvinen sekä tietysti Äiti-kissa. Kaksi pennuista lähti Ylämyllylle asti samaan kotiin. Yksi meni Vantaalle, yksi Espooseen ja sitten yksi lähti Sastamalaan. Kaikkille pennuille toivotamme hyvää jatkoa ja uusille omistajille myös.
Hammasepisodi saatiin päätökseen vaikka minulla meinasi usko vallan loppua. Nyt on muistona pieni arpi leuanalla kaulassa siitä tapahtumasta.
Vähään aikaan en kyllä syö sosekeittoja, sen verran paljon niitä tuli kolmen viikon aikana syötyä.
Sissi ja Alina ovat taas päässeet kunnolla puuhailemaan ja toissa sunnuntaina olikin oikein mukava puuhailla parivaljakon kanssa tarhassa.
Sissi riisuttiin varusteista kokonaan ratsastuksen lopuksi ja Alina jäi selkään matkustelemaan. Sissi seurasi minua kun kävelin tarhassa ja kun kokeeksi juoksin ravasi Sissikin innosta kiljuva Alina selässään minun perässäni. :D
Sissi riisuttiin varusteista kokonaan ratsastuksen lopuksi ja Alina jäi selkään matkustelemaan. Sissi seurasi minua kun kävelin tarhassa ja kun kokeeksi juoksin ravasi Sissikin innosta kiljuva Alina selässään minun perässäni. :D
Tästä on hyvä jatkaa treenejä kesää odotellessa.
Joni on kohta suorittanut Kiuruvedellä käymänsä kengityskurssin loppuun. On kiva kun saadaan kengittäjä omasta takaa. Tosin sitten jos tulee jotain erikoiskenkäyksiä, luotamme paikallisiin ammattilaisseppiin joilla on vuosikausien kokemus asiasta.
Harjoituskenkäyksiä olisi Joni vapaa tekemään jos vain joku haluaisi edullisesti hevosensa kenkään.
Minulla sairaslomaa on vielä jäljellä ja vasta viikonpäästä pääsenkin sinne interferoosihoitoon. Vähän jännittää millainen vaikutus sillä on, toivotaan, että kivut jäävät sitten siihen.
Nätillä oli jo kevään ensimmäinen kiimakin ja meno oli sen mukaista. Sissille käytiin uhittelemassa aidan takana ja takapää oli kevyt. Viukunaa ja häntäputkella pukkilaukkaa oli hauska seurata vaan taluttaessa meinasi olla ensin vaikeaa. Kiiman menytä ohi Nättikin rauhottui.
Ipsu on jo alkanut pudottaa talvikarvaansa. Mammakin varmasti kohta seuraa perässä. Nätillä koskaan ei ole sellaista "suokkipörröä" kuten ei isälläänkään ollut. Sissi taas on kasvattanut sellaissen karvan, että sillä tarkenee varmasti kovemmallakin pakkasella. Ihana pieni ja pörröinen poni! :)
Keväisiä päiviä kaikille!
Taru